Euroopan Unioni (EU) antoi vuonna 2013 tilinpäätösdirektiivin, jonka tarkoituksena on helpottaa pienten yritysten kirjanpitoa. Varsinkin kaikkein pienimpien (eli ns. mikroyritysten) kohdalla tulee huomattavaa helpotusta tilinpäätösvaatimuksiin. EU:n jäsenmailla on velvollisuus toteuttaa direktiivin määräykset omassa lainsäädännössään. Tämä kansallinen täytäntöönpano olisi tullut tapahtua jo 20.7.2015 mennessä, mutta Suomessa tämä on jostain syystä viivästynyt pahasti. Hallituksen esitys kirjanpitolain muuttamiseksi ilmestyi vasta 22.10.2015, kun valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi lakiesityksen (HE 89/2015) eduskunnalle annettavaksi. Eduskunnassa tulee kiire asian käsittelyn kanssa, sillä uuden kirjanpitolain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.
Hallituksen esitys kirjanpitolain muuttamiseksi (HE 89/2015) sisältää EU:n tilinpäätösdirektiivin vaatimat muutokset. Lisäksi kirjanpitolakiin tehdään muitakin päivityksiä. Pykälien muotoilussa on otettu huomioon, että kirjanpidon toteutus tapahtuu nykyään sähköisissä järjestelmissä ja että kirjanpidon aineistot voidaan arkistoida sähköisessä muodossa. Niinpä uusi kirjanpitolaki ei enää vaadi, että edes tasekirjaa olisi pakko tehdä paperisena versiona.
Kirjanpitolain uudet pykälät myös selventävät, ketkä kaikki ovat kirjanpitovelvollsia. Tähänkin asti kirjanpitovelvollisuus on koskenut kaikkia, jotka harjoittavat ammatti- tai liiketoimintaa. Uusi lakiteksti kertoo, että tämä todellakin tarkoittaa myös luonnollisia henkilöitä eli ihmisiä, jotka harjoittavat jotain bisnestä. Kirjanpitovelvollisuus ei riipu siitä, oletko rekisteröinyt toiminimen. Kirjanpitovelvollisuus alkaa jo siitä hetkestä, kun alat harjoittaa jonkinlaista elinkeinotoimintaa.
Uusi kirjanpitolaki tuo kaikille ammatin- ja liikkenharjoittajille (eli kaikille yksityisille elinkeinonharjoittajille eli ns. toiminimi-yrittäjille) saman helpotuksen, joka on aikaisemmin ollut mahdollinen vain ammatinharjoittajille (eli vain osalle yksityisistä elinkeinonharjoittajista). Kyseessä on mahdollisuus tehdä kirjanpito yhdenkertaisena. Käytännössä tästä ei tule mitään helpotusta, kun kirjanpito laaditaan ammattimaisella kirjanpidon ohjelmistolla, sillä silloin kirjanpito on käytännössä helpointa tehdä normaaliin tapaan eli kahdenkertaisena. Mikäli ammatin- tai liikkeenharjoittaja tekee kirjanpitonsa itse esimerkiksi ruutuvihkoon tai excel-taulukkoon, niin silloin yhdenkertainen kirjanpito on helpompi.
Tähän helpotukseen liittyy myös yksi yllätys. Hallituksen esityksen (HE 89/2015) mukaisen uuden kirjanpitolain 1 luvun 4 pykälän 3 momentissa määrätään, että ammatin- ja liikkeenharjoittajan tilikausi on aina kalenterivuosi.
Tällä hetkellä (vuonna 2015) voimassa olevan kirjanpitolain (1336/1997) mukaan tilikauden on pakko olla kalenterivuoden mukainen vain silloin, kun kyseessä on ammatinharjoittajan yhdenkertainen kirjanpito. Kaikissa muissa tapauksissa tilikausi voi olla jokin muukin 12 kuukauden pituinen jakso kuin kalenterivuosi. Tähän asti tämä mahdollisuus on koskenut myös liikkeenharjoittajia eli niitä toiminimi-yrittäjiä, jotka ovat tehneet kahdenkertaisen kirjanpidon.
Hallituksen esityksen perusteluista ei löydy selitystä, miksi nyt yhtäkkiä vaaditaan, että liikkeenharjoittajan tilikausi tulee aina olla kalenterivuosi. Hallituksen esityksessä ei myöskään kerrota, miten ja missä vaiheessa tilikauden muuttaminen tapahtuu, jos liikkeenharjoittajalla on tähän asti ollut käytössä ns. murrettu tilikausi (eli muunlainen 12 kk:n jakso kuin kalenterivuosi). Kysymys on tärkeä, sillä tilikauden muuttaminen voi aiheuttaa ikäviä seurauksia liikkeenharjoittajan tuloverotukseen siinä vaiheessa, kun tilikausi muuttuu.
Tuloverotus tapahtuu verovuosittain ja verovuosi on sama kuin kalenterivuosi. Kun on kyse elinkeinotoiminnan tuloverotuksesta, niin verovuosi tarkoittaa käytännössä sitä tilikautta, joka päättyy kyseisen kalenterivuoden aikana. Mikäli saman kalenterivuoden aikana päättyy kaksi tilikautta, niin ne molemmat kuuluvat samalle verovuodelle ja ne verotetaan samalla kerralla.
Otetaan esimerkkiksi tilikausi 1.4. – 31.3., jota jotkin verojuristit ovat aikaisemmin suositelleet liikkeenharjoittajille. Kun tilikausi on 1.4.2014 – 31.3.2015, niin verovuosi on 2015. Vastaavasti tilikauden 1.4.2015 – 31.3.2016 tulos tulisi verotettavaksi vasta verovuonna 2016, mikäli toimittaisiin niin kuin tähänkin asti. Mutta nyt tähän näyttää tulevan muutos. Hallituksen esittämä uusi kirjanpitolaki määrää, että 1.1.2016 alkaen liikkeenharjoittajan tilikausi on kalenterivuosi. Tämä näyttäisi tarkoittavan, että 1.4.2015 alkanut tilikausi päättyykin jo 31.12.2015. Niinpä verovuonna 2015 päättyisi kaksi tilikautta, joiden tulokset lasketaan yhteen ja verotetaan samalla kertaa. Tämän esimerkin tapauksessa verovuoden 2015 verotettava tulo laskettaisiin ajalta 1.4.2014 – 31.12.2015 eli verovuoden 2015 verotettava tulo koostuisi 21 kuukauden aikana kertyneistä elinkeinotoiminnan tuloista.
Jos olisi kyse osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, niin tästä verovuoden ja tilikauden yhteensovittamisessa ei seuraisi ongelmia, koska osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosentti on sama riippumatta verotettavan tulon suuruudesta. Mutta liikkeenharjoittajat (eli yksityiset elinkeinonharjoittajat) ovat eri asemassa. Heidän kohdallaan elinkeinotoiminnan tulos on yrittäjän henkilökohtaista tuloa, joka verotetaan enimmäkseen ansiotulona ja mahdollisesti osittain pääomatulona. Ansiotulojen verotus on progressiivista: mitä enemmän tuloja on kertynyt koko verovuoden ajalta, niin sitä isompi on veroprosentti. Kun samalla kerralla verotetaan ansiotuloja 21 kuukauden ajalta, niin veroprosentti voi nousta huomattavasti isommksi verrattuna normaaliin tilanteeseen, jossa tuloverotus tapahtuu 12 kuukauden pituisten verovuosien mukaan.
Lienee mahdollista tulkita uutta kirjanpitolakia myös siten, että liikkeenharjoittajan murrettu tilikausi muuttuisi kalenterivuoden mukaiseksi tilikaudeksi myöhemmin, kuin edellä arvioitiin. Silloin ylipitkän verovuoden ongelma siirtyisi verovuodelle 2016. Hallituksen esityksessä ei ole käsitelty tätä kysymystä millään tavalla, joten on vaikea tietää, kumpi olisi oikea tulkinta. Joka tapauksessa on selvää, että tilikauden muuttamiseen liittyvää vero-ongelmaa ei voi välttää. Mikäli kirjanpitolain muutokset tulevat voimaan hallituksen esityksen mukaisesti, niin seurauksena voi olla melkoinen veroyllätys niille liikkeenharjoittajille, joiden tilikausi on tähän asti ollut jokin muu kuin kalenterivuosi.
Lue jatkoa samasta aiheesta: Liikkeenharjoittajan tilikauden muutos vuonna 2016
Jälkikirjoitus (10.12.2015): Eduskunnan talousvaliokunta on tehnyt hallituksen lakiesitykseen muutoksen, jonka mukaan ammatin- ja liikkeenharjoittajat voivat edelleen käyttää murrettua tilikautta. Mikäli eduskunnan täysistunto hyväksyy lakimuutokset talousvaliokunnan ehdottamassa muodossa, vältytään yllä olevassa kirjoituksessa kerrotulta ongelmalta.
Jälkikirjoitus (13.01.2016): Eduskunta hyväksyi lakiesityksen talousvaliokunnan ehdottamassa muodossa. Ammatin- ja liikkeenharjoittajilla säilyy mahdollisuus murrettuun tilikauteen.
