Relipe Oy - Tilitoimisto - Redovisningsbyrå - Accounting Firm

Työnohjauspalveluiden ALV ja vähennyskelpoisuus

  • Onko työnohjauksen myynti arvonlisäveron alaista palvelumyyntiä?
  • Onko työnohjauspalvelun ostaminen vähennyskelpoista verotuksessa?

Tällaisiin kysymyksiin ei voi suoralta kädeltä vastata näin tai noin, sillä tilanteet ovat erilaisia ja työnohjaustakin on monenlaista.

Yleistä työnohjauksesta

Mitä on työnohjaus?

Työnohjaus on ammatillinen tuki- ja kehittämismenetelmä, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden hyvinvointia, työtehoa ja ammatillista kehittymistä. Työnohjauksen avulla työntekijät voivat käsitellä työhön liittyviä haasteita, ongelmia ja ristiriitoja sekä saada tukea työssä jaksamiseen.

Työnohjaaja auttaa työntekijöitä reflektoimaan omaa työskentelyään, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä löytämään uusia näkökulmia työhön. Työnohjauksessa käytetään keskustelua, havainnointia, pohdintaa ja erilaisia menetelmiä työntekijöiden ajattelun ja toiminnan tukemiseksi. Työnohjausprosessi voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista, ja se voi tapahtua säännöllisinä tapaamisina tai tarpeen mukaan.

Työnohjaus voi auttaa parantamaan työilmapiiriä, lisäämään työmotivaatiota ja vähentämään työuupumusta. Se voi myös tukea työntekijöiden ammatillista kasvua ja osaamisen kehittymistä. Työnohjaus on luottamuksellista ja sen tarkoituksena on tarjota turvallinen tila, jossa työntekijät voivat avoimesti käsitellä työhön liittyviä asioita ja saada tukea omassa työssään.

Missä ammateissa työnohjausta käytetään?

Työnohjausta käytetään laajalti eri ammattiryhmissä. Tässä on muutamia esimerkkejä:

  • Terveydenhuollon ja hoiva-alan ammattilaiset: Esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät ja hoitajat hyötyvät työnohjauksesta. Työnohjaus voi auttaa heitä käsittelemään työhön liittyviä eettisiä dilemmoja, potilastyötä koskevia haasteita ja työssä koettua kuormitusta.
  • Koulutus- ja opetusalan ammattilaiset: Opettajat, rehtorit, koulukuraattorit ja muut koulutusalan työntekijät voivat hyödyntää työnohjausta. Se voi auttaa heitä kehittämään opetusmenetelmiä, käsittelemään oppilaiden tai opiskelijoiden käyttäytymiseen liittyviä haasteita ja tukemaan työssä jaksamista.
  • Sosiaalityöntekijät ja sosiaalialan ammattilaiset: Työnohjaus voi olla hyödyllistä sosiaalityöntekijöille, jotka työskentelevät haastavissa tilanteissa esimerkiksi perheiden kanssa. Se voi auttaa heitä käsittelemään vaikeita asiakastilanteita, ammatillista vastuuta ja henkilökohtaista kuormitusta.
  • Psykoterapeutit ja neuvonantajat: Työnohjaus on yleistä myös näissä ammateissa, joissa työskennellään ihmisten kanssa heidän henkilökohtaisten ja psykologisten haasteidensa parissa. Työnohjauksessa voidaan käsitellä hoitosuhteisiin liittyviä kysymyksiä, eettisiä pohdintoja ja ammatillista kehittymistä.
  • Johtajat ja esimiehet: Työnohjaus voi auttaa johtajia ja esimiehiä kehittämään johtamistaitojaan, käsittelemään organisaatiotasolla esiin tulevia haasteita ja tukemaan henkilöstön hyvinvointia.

Työnohjaus voi olla hyödyllistä monilla muillakin aloilla, joissa työhön liittyy haasteita, kehittämistarpeita ja tarvetta tuen saamiselle.

Mitä menetelmiä työnohjauksessa käytetään?

Työnohjauksessa käytetään monenlaisia menetelmiä, jotka auttavat työntekijöitä reflektoimaan omaa työskentelyään, kehittymään ja löytämään ratkaisuja työhön liittyviin haasteisiin. Seuraavassa on joitakin yleisesti käytettyjä työnohjauksen menetelmiä:

  • Keskustelu: Työnohjaus perustuu usein avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun työnohjaajan kanssa. Keskustelun aikana työntekijä voi pohtia työhön liittyviä kokemuksiaan, tunteitaan, ajatuksiaan ja haasteitaan.
  • Reflektointi: Työnohjaus kannustaa työntekijöitä reflektoimaan omaa toimintaansa ja työssä tapahtuneita tilanteita. Tavoitteena on lisätä itsetuntemusta, ymmärrystä omista reaktioista ja kehittää ammatillista osaamista.
  • Kirjalliset harjoitukset: Työnohjauksessa voidaan käyttää erilaisia kirjallisia harjoituksia, kuten päiväkirjojen kirjoittamista, itsearviointitehtäviä tai tapahtumien kuvaamista. Näiden avulla työntekijä voi syventää ajatteluaan ja tarkastella työkokemuksiaan eri näkökulmista.
  • Ryhmätyöskentely: Työnohjauksessa voidaan käyttää myös ryhmämuotoista työnohjausta. Ryhmässä työntekijät voivat jakaa kokemuksiaan, oppia toisiltaan ja saada erilaisia näkökulmia työhön. Ryhmässä voidaan käyttää erilaisia ryhmädynamiikkaa tukevia harjoituksia ja menetelmiä.
  • Havainnointi: Työnohjaus voi sisältää myös havainnointia, jossa työnohjaaja tarkkailee työntekijän toimintaa työtilanteissa. Havainnointi voi auttaa tunnistamaan työhön liittyviä toistuvia kaavoja, vahvuuksia ja kehittämistarpeita.
  • Rooliharjoitukset: Työnohjauksessa voidaan käyttää rooliharjoituksia, joissa työntekijä voi kokeilla erilaisia toimintatapoja ja rooleja turvallisessa ympäristössä. Tämä voi auttaa työntekijää kehittämään uusia taitoja ja lähestymistapoja työhön.

Työnohjauksen menetelmät vaihtelevat työnohjaajan ja tilanteen mukaan. Työnohjaaja valitsee ja soveltaa menetelmiä yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tärkeintä on tarjota työntekijälle turvallinen tila, jossa hän voi avoimesti käsitellä työhön liittyviä asioita ja saada tukea omassa työssään.

Työnohjauspalvelun myynnin ALV

Arvonlisäverolain 34-36 §:n mukaan terveydenhoito ja sairaanhoito on vapautettu arvonlisäverosta. Työnohjausta käytetään paljon terveydenhoitoalalla. Lisäksi työnohjauksella voi olla osittain samankaltaista merkitystä kuin vaikkapa ryhmäterapialla.

Työnohjaus ei kuitenkaan ole terveydenhoitoa eikä sairaanhoitoa siinä merkityksessä, mitä niillä tarkoitetaan arvonlisäverolaissa. Työnohjauksessa on kyse ammatillisesta kehittymisestä ja työhön liittyvien asioiden käsittelystä. Niinpä työnohjauksen myynti on pääsäännön mukaista ALV:n alaista palvelumyyntiä.

Tilannetta ei muuta se, jos työnohjaajana on terveydenhuollon ammattihenkilö. Kun kyse ei ole varsinaisesta terveydenhoidosta eikä sairaanhoidosta, niin työnohjauspalvelun myynti on normaalia arvonlisäveron alaista myyntiä.

Poikkeus: Kliinisen potilastyön työnohjaus osana hoitoketjua

Työnohjaus voi olla arvonlisäverosta vapaata terveyden- tai sairaudenhoitoa silloin, kun työnohjaus tulee osaksi tietyn konkreettisen potilastapauksen hoitoketjua.

Jotta kyse olisi ALV-vapaasta kliinisestä työnohjauksesta, niin kyseessä täytyy olla seuraavanlainen tilanne:

  • Terveydenhoidon ammattihenkilö antaa ohjausta tai konsultaatiota toiselle terveydenhoidon ammattihenkilölle.
  • Työnohjaus on tarpeen tietyn yksittäisen potilaan hoitamiseksi lääketieteellisesti perustellulla tavalla.
  • Työnohjaus tulee osaksi hoitoketjua siten, että työnohjaus edistää jonkin tietyn potilaan hoitamista.

Tarkempaa tietoa aiheesta löytyy Verohallinnon ohjeesta Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus.  Katso ohjeesta kohta ”3.4 Työnohjaus”.

Katso myös Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös KHO 2.10.2014 T 2934

Työnohjauspalvelun vähennyskelpoisuus

Työnohjauspalvelun vähennyskelpoisuus ratkaistaan samojen yleissääntöjen mukaan kuin muidenkin menojen vähennyskelpoisuus.

Vähennyskelpoisuutta koskevien sääntöjen soveltaminen edellyttää, että ymmärretään ostetun palvelun luonne ja sen liittyminen tulonhankkimiseen:

  • Mitä tarkoitusta varten palvelu on hankittu?
  • Millä tavalla ostettu palvelu liittyy harjoitettavaan tulonhankkimistoimintaan?
  • Onko kyseessä työnantajan työntekijöilleen järjestämä työnohjaus?
  • Onko kyseessä henkilön itse itselleen hankkima työnohjaus?

Työnantajan järjestämä työnohjaus

Työnantajana toimiva yritys voi ostaa omille työntekijöilleen työnohjausta. Työnohjauksen tarkoituksena voi olla työhyvinvoinnin edistäminen ja/tai työntekijöiden ammattitaidon kehittäminen. Kun työnantajana toimiva yritys tilaa ja maksaa palvelun, joka palvelee työnantajan liiketoimintaa, niin hankinta on työnantajalle vähennyskelpoinen kulu. Työntekijöille tästä ei muodostu veronalaista etua.

Mikäli työnantaja maksaa korvauksen työntekijälle tämän itse hankkimaa työnohjaustasta varten, niin korvaus tulee käsitellä työntekijän saamana palkkana.

Kun kyseessä on yhtiömuotoinen yritys (esimerkiksi osakeyhtiö), niin yritys voi kustantaa omistajayrittäjälle työnohjausta samojen edellytysten mukaisesti kuin muillekin työntekijöille. Edellytyksenä on tietenkin se, että yrittäjä tosiasiallisesti työskentelee yrityksessä ja työnohjaus palvelee yrityksen liiketoimintaa.

Henkilön itse hankkima työnohjaus

Yksityishenkilö voi vähentää omassa verotuksessaan omassa työssään tarvitsemiensa työvälineiden hankintakuluja tai oman työnsä kannalta tarpeellisen ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuvia kuluja. Esimerkiksi omaan työhön liittyvän ammatillisen koulutustapahtuman kurssimaksu voi olla vähennyskelpoinen henkilön verotuksessa siltä osin kuin hän on joutunut itse maksamaan kurssimaksun.

Yksityishenkilö ei kuitenkaan voi vähentää omassa verotuksessa sellaisia kuluja, jotka eivät suoraan ja välittömästi liity hänen omaan tulonhankkimistoimintaansa ja työtehtäviinsä. Yleistä työhyvinvointia tai yleisiä ammatillisia valmiuksia edistävät palvelut eivät ole vähennyskelpoisia yksityishenkilön verotuksessa. Työnantajan järjestämät työhyvinvointia edistävät palvelut voisivat olla vähennyskelpoisia työnantajan verotuksessa, mutta henkilön itse ostamina ne katsotaan elantokuluiksi, joita ei voi vähentää verotuksessa.

Työnohjaus-nimikkeellä myytävät palvelut ovat hyvin harvoin sellaisia tulonhankkimisesta aiheutuneita menoja, että yksityishenkilö voisi vähentää niitä omassa verotuksessaan.

Tmi-yrittäjän työnohjaus

Mikäli yksityisellä elinkeinonharjoittajalla (eli toiminimi-yrityksellä) on palkattuja työntekijöitä, niin työnantajana toimiva tmi-yritys voi hankkia omille työntekijöilleen työnohjausta tai muita henkilökuntaetuja samojen sääntöjen mukaan kuin muutkin työnantajat.

Tmi-yrittäjä ei kuitenkaan voi maksaa palkkaa itselleen eikä hän ole itsensä työnantaja. Niinpä tmi-yrittäjä ei voi verovapaasti järjestää itselleen samoja henkilökuntaetuja, joita hän työnantajana voi tarjota omille työntekijöilleen.

Tmi-yrittäjä voi kylläkin hankkia itselleen työterveyshuollon. Tmi-yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia seuraavilla edellytyksillä:

  • Tmi-yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman.
  • Tmi-yrittäjällä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.
  • Tmi-yrittäjän työterveyshuollon kustannukset ovat sellaisia, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon.
  • Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden.

Mikäli edellä mainittujen kriteerien mukaiseen työterveyshuoltoon voidaan sisällyttää työnohjauspalvelua, niin siinä tapauksessa yrittäjän saama työnohjaus voisi olla verotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin, kuin siitä aiheutuneet menot ylittävät Kelalta saadun korvauksen.

Useimmiten työnohjaus ei kuitenkaan ole Kelan korvaamaa työterveyshuoltoa. Silloin työnohjauksen vähennyskelpoisuus täytyy ratkaista tulkitsemalla elinkeinoverolain 7 §:ssä lausuttua yleissääntöä: ”Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.”

Työnohjaus-nimikkeellä myytävät palvelut voivat olla hyvin monenlaisia ja työnohjaus voi palvella erilaisia tarkoituksia. Vähennyskelpoisuuden kannalta ratkaisevaa on, mitä tarkoitusta varten työnohjauspalvelua ostetaan. Liittyykö se harjoitettavaan elinkeinotoimintaan vai pikemmin henkilön omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin?

Mikäli elinkeinotoimintaa harjoittava tmi-yrittäjä ostaa työnohjauspalvelua nimenomaan elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa tulon hankkimista tai tulon säilyttämistä varten, niin silloin tmi-yrittäjän ostama työnohjauspalvelu on vähennyskelpoinen elinkeinotoiminnan kulu. 

Mikäli työnohjauspalvelussa on kyse tmi-yrittäjän oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisestä tai henkilökohtaisten urasuunnitelmien pohdiskelusta, niin silloin kyseessä on yksityiselämän puolelle kuuluva elantomeno, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Tmi-yrittäjän kohdalla työnohjauksen vähennyskelpoisuus on samankaltainen kysymys kuin koulutusmenojen vähennyskelpoisuus. Tmi-yrittäjä voi verotuksessa vähentää oman työnsä kannalta tarpeellisia täydennyskoulutuksen kuluja vastaavalla tavalla kuin palkansaaja voisi vähentää itse maksamiaan omaan työhönsä liittyviä koulutusmenoja. Tmi-yrittäjän tai yksityishenkilön mahdollisuus vähentää omia koulutusmenojaan on paljon rajatumpi kuin työnantajan mahdollisuus vähentää omien työntekijöidensä koulutukseen liittyviä menoja.

Tarkempia tietoja löydät Verohallinnon ohjeista

Arvonlisäverotus

Työnantajan järjestämät henkilökuntaedut

Yksityishenkilön tai tmi-yrittäjän omat koulutusmenot. (Ohjeet ovat sovellettavissa työnohjauspalvelun menoihin.)

Tmi-yrittäjän työterveyshuolto

Kirjoittaja/Author: Johanna Sirkiä

Johanna on KLT-kirjanpitäjä, yritysneuvoja ja Relipe Oy:n omistaja. Johanna on toiminut yrittäjänä vuodesta 1998 alkaen. — Johanna is KLT-qualified accountant, business advisor and owner of Relipe Ltd (Finland). She has worked as entrepreneur since 1998.

Blogin kategoriat / Blog Categories