Yritystoiminnan tuloverotus 3: Osakeyhtiö ja osuuskunta

Yhteisömuotoinen oikeushenkilö

Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat yritysmuotoja, joita kutsutaan myös yhteisöiksi. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien lisäksi yhteisöjä ovat myös yhdistykset ja säätiöt sekä erilaiset julkisoikeudelliset organisaatiot.

Kaikki yhteisöt ovat erillisiä oikeushenkilöitä. Vaikka osakeyhtiöllä olisi vain yksi omistaja, niin silti on tärkeää ymmärtää, että osakeyhtiö on eri henkilö kuin yhtiön omistaja. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa on tärkeää pitää erillään yhtiön varat ja velat yhtiön omistajien varoista ja veloista.

Yhteisöt ovat myös erillisiä verovelvollisia. Osakeyhtiö ja osuuskunta maksavat tuloveroa saamastaan veronalaisesta tulosta. Kun yhtiöstä maksetaan palkkoja, osinkoja, korkotuottoa, vuokranmaksuja tai muita rahasuorituksia, niin maksujen saajat ovat erikseen verovelvollisia saamistaan palkoista, osingoista, korkotuloista, vuokratuloista jne.

Yhteisövero

Kirjanpidon avulla lasketaan yhteisön veronalaiset tuotot ja verovähennyskelpoiset kulut. Laskelman osoittamasta tilikauden veronalaisesta tulosta yhteisö maksaa tuloveroa 20 %. Tätä kutsutaan yhteisöveroksi.

Yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt saavat harjoittaa varainhankintaa verovapaasti tietyin rajoituksin. Mikäli yhdistyksellä tai säätiöllä on elinkeinotoimintaa, niin sen osalta toiminta on veronalaista. Verotettavasta elinkeinotoiminnan tulosta maksetaan yhteisöveroa 20 %.

Mikäli yhteisön/yhtiön tilikauden verotettava tulo on tappiollinen, niin verotuksessa vahvistetaan tappio. Vahvistettu tappio näkyy verotuspäätöksessä. Verohallinto vähentää vahvistetut tappiot seuraavien tilikausien verotettavasta tulosta sitä mukaa kuin verotettavaa tuloa syntyy. Maksettavaksi tuleva 20 %:n yhteisövero lasketaan verotettavasta tulosta, josta on vähennetty tappiot. Mikäli tappiota on jäljellä vielä 10 vuoden jälkeen, niin ne vanhenevat eikä niitä enää voi käyttää vähentämiseen.

Mikäli kyseessä on yhteisö, jolla on verotuksessa eri tulolähteitä, niin silloin verotettava tulos lasketaan erikseen kullekin tulolähteelle ja mahdolliset tappiot käsitellään erikseen kullekin tulolähteelle. (Katso yllä oleva kappale Tulolähdejako.) 

Yleisradiovero

Elinkeinotoimintaa harjoittavat yhteisöt voivat joutua maksamaan myös Yle-veroa. Mikäli yhteisön verotettava tulo verovuodelta on alle 50.000 euroa, niin Yle-vero on nolla. Jos verotettava tulo on 50.000 euroa, niin maksettava Yle-vero on 140 euroa. Jos verotettava tulo on yli 50.000 euroa, niin Yle-veroa tulee maksettavaksi 140 euroa plus 0,35 % siitä tulon määrästä, joka ylittää 50.000 euroa. Kuitenkin Yle-veron enimmäismäärä on 3.000 euroa vuodessa.

Yle-vero ei oikeastaan ole tulovero, vaan se on hallinnollinen maksu. Yle-vero on nimittäin vähennyskelpoinen yhteisön tuloverosta (eli yhteisöverosta). Käytännössä verovähennyskelpoisuus tarkoittaa, että esimerkiksi 500 euron suuruinen Yle-vero pienentää verotettavaa tuloa 500 eurolla. Kun yhteisövero on 20%, niin maksettavan yhteisöveron rahamäärä pienenee 20% × 500 euroa = 100 eurolla. Niinpä 500 euron Yle-veron nettovaikutus tilikauden tulokseen on 500−100 = 400 euroa.

Kulut ja muu rahankäyttö

Elinkeinotoiminnan kulujen vähennyskelpoisuuden pääsääntö on sama kaikille yritysmuodoille. Pääsääntö on ilmaistu elinkeinoverolain 7 §:ssä: ”Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.” Katso kirjoitus: Onko kulu tai meno vähennyskelpoinen elinkeinotoiminnassa?

Mikäli yrityksen rahoilla on maksettu kuluja, jotka ovat pikemmin yrityksen omistajan yksityiskuluja eivätkä elinkeinotoiminnan kuluja, niin ne eivät tietenkään ole vähennyskelpoisia yrityksen kirjanpidossa eikä verotuksessa. Toiminimi-yrityksessä ja henkilöyhtiöissä kirjanpitäjä pystyy korjaamaan tällaiset tilanteet siten, että tällainen rahankäyttö kirjataan yksityisnostoksi. Sen sijaan osakeyhtiössä ja osuuskunnassa tällaiset tilanteet ovat hankalampia. 

Kun kyseessä on osakeyhtiö tai osuuskunta, niin yrityksen rahavarojen käytössä täytyy olla hyvin huolellinen. Yhtiön varoja saa käyttää vain yhtiön liiketoiminnan kannalta hyväksyttäviin tarkoituksiin. Mikäli yhtiön omistaja haluaa nostaa varoja yhtiöstä itselleen, niin se täytyy hoitaa palkanmaksuna, osinkoina tai muilla hyväksyttävillä tavoilla. Jos yhtiön varoja on käytetty yksityiseen kulutukseen, niin asia täytyy oikaista muuttamalla se palkaksi tai velaksi.

Palkat, matkakulut, autokulut

Yhtiö voi maksaa palkkaa ja työmatkakorvauksia yhtiön työntekijöille. Omistaja-yrittäjä on osittain eri asemassa kuin tavallinen palkansaaja-työntekijä. Yhtiö voi kuitenkin maksaa palkkaa ja työmatkakorvauksia yhtälailla myös omistaja-yrittäjälle, mikäli tämä työskentelee yrityksessä. Myös työntekijöille annetut henkilökuntaedut ovat yrityksessä työskentelevän yrittäjän käytettävissä.

Yhtiön maksamat palkat, palkkojen sivukulut ja muut henkilöstökulut ovat yhtiön kirjanpidossa vähennyskelpoisia menoja, jotka pienentävät yhtiön omaa verotettavaa tuloa. Vastaavasti palkkaa saavalle henkilölle palkka on verotettavaa ansiotuloa. Palkanmaksussa on noudatettava palkanmaksua koskevia sääntöjä. Palkasta otetaan ennakonpidätys, palkat ilmoitetaan tulorekisteriin ja ennakonpidätykset tilitetään verottajalle.

Yhtiö voi maksaa Verohallinnon ohjeen mukaisia verovapaita päivärahoja työmatkojen perusteella. Mikäli työmatkaan on käytetty työntekijän tai yrittäjän omaa autoa, niin yhtiöltä voidaan laskuttaa km-korvaukset Verohallinnon ohjeen mukaisesti. Yhtiön hyväksi tehdyistä työmatkoista aiheutuneet kulut ovat yhtiölle vähennyskelpoisia.

On tärkeää huomata, että kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työmatkoja, vaan ne ovat yksityismatkoja ja yksityistä kulutusta. Matkakuluista voit lukea lisää artikkelista: Työmatkakulut, verovapaat päivärahat, km-korvaukset ja muut matkakulukorvaukset.

Mikäli yrityksen työntekijä tai yrittäjä käyttää yhtiön omistamaa tai yhtiön vuokraamaa autoa yksityisiin ajoihinsa, niin silloin hän on saanut veronalaisen autoedun. Autoetu käsitellään palkkakirjanpidossa kuten rahapalkka. Autoetu ja muut luotoisedut vaikuttavat ennakonpidätykseen. Niitä koskevat tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin kuten muutkin palkanmaksua koskevat tiedot.

Osingonmaksu

Tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen yhtiö voi maksaa voitonjakona osinkoa (osuuskunnassa: korkotuottoa) omistajilleen, mikäli yhtiössä on voitonjakokelpoisia varoja. Voitonjakokelpoisia varoja voi olla ainoastaan, jos yhtiö on tehnyt voitollisen tuloksen. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että yhtiö on joutunut maksamaan yhteisöveroa, jotta sillä olisi jaettavia voittovaroja.

Silloin kun osingonmaksu (tai muu voitonjako) perustuu siihen, että yhtiö jakaa voittovaroja omistajilleen siinä suhteessa kuin nämä ovat sijoittaneet varoja yhtiöön, niin osingonmaksu (tai muu voitonjako) käsitellään normaalien sääntöjen mukaan.  Osingonsaajalle osingot ovat veronalaisia tuloja, mutta veron määrän laskukaavoissa on otettu huomioon se, että yhtiö on jo maksanut voitostaan yhteisöveroa. Osinkoa maksavalle yhtiölle osingonjako ei ole vähennyskelpoista kulua, vaan se on voitonjakoa.

Mikäli osingon tai ylijäämän maksaminen tai maksun suuruus ei perustu yhtiön omistamiseen ja omistusosuuteen vaan työpanokseen, niin silloin osingon ja ylijäämän verotus tapahtuu samalla tavalla kuin palkanmaksussa. Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä on saajalleen ansiotuloa, jota verotetaan samalla tavalla kuin palkkaa. Maksun suorittavalle yhtiölle se on vähennyskelpoinen samaan tapaan kuin palkanmaksu ja siihen voi  liittyä myös samanlaiset sivukulut kuin normaaliin palkkaan.

Veroilmoitukset ja verojen maksaminen

Yhteisöt maksavat omat tuloveronsa ennakkoveroina ja jäännösveroina. Yhteisö tekee vuosittain tuloveroilmoituksen, jonka perusteella Verohallinto tekee verotuspäätöksen.

Kun yhteisö maksaa palkkoja, niin on huolehdittava ennakonpidätyksestä. Palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin. Ennakonpidätykset ja sairausvakuutusmaksut tilitetään Verohallinnolle. Lisäksi täytyy huolehtia työntekijöitä varten tarvittavista pakollisista vakuutusmaksuista.

Myös maksetut työmatkakorvaukset tulee ilmoittaa tulorekisteriin kuukausittain, vaikka kyseessä olisi verovapaat korvaukset.

Yhteisön maksamista osingoista ja muista voittovarojen jaosta tulee tehdä ennakonpidätykset ja ilmoitukset Verohallinnolle.

OY + OY-yrittäjä

Kun yritysmuotona käytetään osakeyhtiötä (tai osuuskuntaa), niin verosuunnittelussa pitää ottaa huomioon sekä yhtiön verotus että yrittäjän henkilökohtainen verotus ja näistä muodostuva kokonaisverotaakka. Tähän liittyviä kysymyksiä käsittelen artikkelissa Yritystoiminnan tuloverotus 4: Osakeyhtiö ja OY-yrittäjä.

Käytännön syistä käsittelen asioita lähinnä osakeyhtiön ja oy-yrittäjän kannalta. Antamiani neuvoja voidaan kuitenkin soveltaa myös osuuskuntien kohdalla, sillä osuuskuntaa voidaan nykyisen osuuskuntalain mukaan käyttää samaan tapaan kuin osakeyhtiötä. Verotuksessa osakeyhtiötä ja osuuskuntaa käsitellään samojen sääntöjen mukaan.