Relipe Oy

Yritystoiminnan tuloverotus 4: Osakeyhtiö ja OY-yrittäjä

22.06.2020 | Henkilön tuloverot, Yrityksen omistaminen, Yrityksen tuloverot

Kun yritystoiminnassa käytetään osakeyhtiötä (tai osuuskuntaa), on muistettava, että yhtiö ja yhtiön omistajat ovat kukin erikseen verovelvollisia. Yhtiön ja osakkaan väliset järjestelyt vaikuttavat verotukseen monilla eri tavoilla. Yritystoiminnan verosunnittelussa on huomioitava kaikki eri verotuksen näkökohdat, jotta saadaan selville yritystoimintaan kohdistuva kokonaisverotaakka.

Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotuksen yleisesittelyn voit lukea artikkelista Yritystoiminnan tuloverotus 3: Osakeyhtiö ja osuuskunta.

Tässä artikkelissa käsitellään yksityistä osakeyhtiötä (listaamaton eli ei-pörssinoteerattu oy), jonka omistajana on yksi tai useampi yrittäjänä toimiva yksityishenkilö. Kiinnostuksen kohteena on se, millä tavoilla ja kuinka suurena tuloverot (muut verot kuin ALV) kohdistuvat yhtiöön ja yrittäjään sekä yritystoimintaan kokonaisuutena. Alla olevissa avattavissa tietolaatikoissa on kerrottu, miten verotus liittyy eri tilanteisiin.

Sijoitukset yhtiöön: osakkeiden merkintä, osto ja myynti

Kun yhtiötä perustetaan, niin perustajat (yleensä) sijoittavat siihen alkupääoman. Perustajat/omistajat merkitsevät osakeyhtiön osakkeita ja maksavat niistä merkintähinnan. Osakkeiden merkinnästä saadut varat kirjataan yhtiön osakepääomaan. Osa tai koko merkintähinta voidaan vaihtoehtoisesti kirjata sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Vuodesta 2019 alkaen osakeyhtiön on voinut perustaa myös ilman osakepääomaa, mutta käytännössä mielestäni kannattaisi aina olla jonkinlainen osakepääoma.

Yhtiön omaan pääomaan tehdyt sijoitukset eivät ole yhtiölle verotettavaa tuloa, vaan ne ovat yhtiöön tehtyjä sijoituksia. Vastaavasti sijoitusten tekeminen ja osakkeiden ostaminen ei ole maksajilleen vähennyskelpoista menoa. Kun merkitset tai ostat yhtiön osakkeita ja maksat siitä, niin saat rahojesi vastineeksi yhtiön osakkeita eli omistusosuuden yhtiöstä.

Mikäli myöhemmin myyt omistamasi osakkeet, niin joudut maksamaan luovutusvoiton veroa. Osakkeen luovutusvoitto saadaan selville, kun osakkeen myyntihinnasta vähennetään osakkeen poistamaton hankintameno. Kun osakkeiden myyjänä on yksityishenkilö tai kuolinpesä, niin vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintameno-olettamaa. Mahdollisesta myyntivoitosta maksetaan luovutusvoiton veroa, joka on pääomatulon veroprosentin mukainen eli 30 % tai 34 %. Mikäli myynnistä ei tullut voittoa vaan tappiota, niin tappion voi vähentää muutamana seuraavana vuonna tulevista luovutusvoitoista.

Osakkeiden kaupasta ja muusta luovutuksesta pitää tehdä myös varainsiirtoveroilmoitus ja maksaa varainsiirtoveroa. Varainsiirtoverosta vastaa yleensä osakkeiden ostaja (luovutuksen saaja).

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Vuokrat, kaupat ja muut liiketoimet yhtiön ja omistajan kesken

Kun yhtiö käyttää toimitilanaan jonkun toisen omistamaa kiinteistöä, huoneistoa tai huonetta, niin vuokralaisena oleva yhtiö tietenkin maksaa vuokraa toimitiloista vuokranantajalle.

Mikäli vuokranantajana (eli vuokramaksujen saajana) on yhtiön osakas, niin silloin on erityisesti huolehdittava seuraavista seikoista:

  • Toimitilan vuokraaminen on yhtiön toiminnan kannalta tarpeellinen ja hyödyllinen.
  • Toimitilasta maksettava vuokra on enintään käyvän vuokran suuruinen.

Mikäli yhtiön osakas saa omistamastaan yhtiöstä ylisuurta vuokraa tai vuokraa sellaisista toimitiloista, joita yhtiö ei tarvitse, niin tämä tulkitaan peitellyksi osingoksi.

Vastaavat periaatteet pätevät myös muihin liiketoimiin. Yhtiön osakas ja yhtiö voivat ostaa ja myydä keskenään erilaisia asioita, mutta niissä on tarkasti noudatettava liiketaloudellisia periaatteita:

  • Liiketoimen täytyy olla yhtiön toiminnan ja kannattavuuden kannalta perusteltu.
  • Käytetty kauppahinta tulee olla käyvän arvon mukainen tai ainakaan se ei saa olla yhtiön kannalta epäedullinen.

Mikäli yhtiön osakas saa yhtiölle myymästään tavarasta ylisuuren kauppahinnan tai hän saa yhtiöltä tavaraa selvästi alihinnalla, siten että kyseessä on epätavanomainen etu, niin tämä tulkitaan peitellyksi osingoksi.

Kun maksetut vuokrat ja kauppahinnat ovat liiketaloudellisesti perusteltuja ja asianmukaisia, niin menojen ja tulojen käsittely tapahtuu normaalien sääntöjen mukaan. Yhtiön menot ja tulot lasketaan sen verotettavaan tulokseen.

Mikäli yhtiön osakas on luonnollinen henkilö (eli ihminen), niin hänen saamansa vuokratulot ovat pääomatuloa. Tavaroiden, osakkeiden ja kiinteistöjen myynnistä saadut luovutusvoitot verotetaan myös pääomatulona. Osakkaan pitää ilmoittaa saamansa vuokratulot ja luovutusvoitot omalla henkilökohtaisella veroilmoituksellaan. Pääomatulosta maksetaan veroa 30 % ja 30.000 euroa ylittävästä osasta 34 %.

Mikäli kaupankäynnin kohteena on kiinteistö, rakennus, kiinteistöosakkeita, asunto-osakkeita tai liikeosakkeita (oy:n osakkeita), niin maksettavksi tulee myös varainsiirtovero. Varainsiirtoverosta on alla erillinen tietolaatikko.

Mikäli vuokranmaksu, kauppahinta tai muu liiketoimi tulkitaan peitellyksi osingoksi, niin siihen liittyvät menot eivät ole yhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Varainsiirtovero

Varainsiirtovero tulee maksettavaksi, kun kiinteistön, rakennuksen, kiinteistöosakkeiden, asunto-osakkeiden tai liikeosakkeiden (oy:n osakkeita) omistuksessa tapahtuu muutos. Varainsiirtovero ei siis ole tulovero, koska sitä ei makseta tulosta vaan omaisuuden siirtymisestä. Varainsiirtovero on korvannut aikaisemmin käytössä olleen leimaveron.

Varainsiirtoveron alainen omistajan vaihdos voi olla kauppa (myynti ja osto), vaihtokauppa, osakevaihto tai omaisuuden ositus.

Varainsiirtoveroa ei tule maksettavaksi eikä varainsiirtoveroilmoitusta tehdä silloin, kun merkitään osakeyhtiön uusi osakkeita. Perustettavan yhtiön osakkeiden merkitseminen tai osakeyhtiön osakeannissa saadut uudet osakkeet eivät vaihda omistajaa, vaan ne ovat uusia osakkeita, jotka syntyvät sillä hetkellä, kun ne merkitään. Niinpä varainsiirtovero ei koske uusia osakkeita.

Mikäli maksat uusista osakkeista antamalla maksuksi toisia osakkeita, niin silloin jälkimmäisten osalta on kyse varainsiirrosta. Maksuksi saaduista tai vaihdossa saaduista osakkeista pitää tehdä varainsiirtoveroilmoitus ja maksaa varainsiirtovero.

Silloin kun vaihdetaan keskenään osakkeita, jotka eivät ole uusia osakkeita, niin molemmat osakkeita vastaanottaneet joutuvat tekemään varainsiirtoveroilmoituksen ja maksamaan varainsiirtoveron.

Varainsiirtoveroilmoituksen tekemisestä vastaa ostaja (luovutuksen saaja).

Varainsiirtoveroa ei tule maksettavaksi kaikista omistuksen muutoksista. Kun liiketoimintaan kuuluvia kiinteistöjä tai osakkeita siirretään yritysmuodon muutoksen tai yritysjärjestelyn yhteydessä toimintaa jatkavalle yhteisölle ja muutos toteutetaan asianmukaisella tavalla, niin varainsiirtoveroa ei tule maksettavaksi.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Rahan lainaaminen yhtiölle

Yhtiön osakas voi lainata rahaa osakeyhtiölle. Mikäli lainasta ei peritä korkoa, niin silloin rahalainasta ei aiheudu veroseuraamuksia. Osakas antaa lainan ja yhtiö maksaa myöhemmin saman verran takaisin, joten tästä ei aiheudu kummallekaan verotettavaa tuloa eikä vähennyskelpoista menoa.

Yhtiölle annetusta lainasta voidaan periä korkoa, mutta silloin täytyy olla kyseessä sellainen tilanne, että laina on yhtiölle tarpeellinen (tai jopa välttämätön) sen elinkeinotoimintaa varten. Yhtiöltä perittävä korko ei saa ylittää käypää korkoa.

Mikäli käytetään korollista lainaa, niin siitä on syytä tehdä kirjallinen velkakirja, josta ilmenee lainan ehdot.

Jos kyseessä on yhtiön liikkeelle laskema joukkovelkakirjalaina, joka on lähdeverotuksen alainen, niin yhtiö (koronmaksaja) perii maksamastaan korosta lähdeveron ja tilittää sen Verohallinnolle. Lähdeverotetut korkotulot eivät ole saajallaan veroanalaista tuloa, kun lähdevero on jo peritty.

Tavallisesta lainasta saatu korko on tuloverolain mukaista veronalaista pääomatuloa. Kun yhtiö maksaa korkoa luonnolliselle henkilölle (esim. yrittäjälle), niin koronmaksajana olevan yhtiön tulee ilmoittaa maksamansa korot Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella. Korkotuloa saaneen pitää tarkistaa, että korkotiedot ovat oikein hänen omalla esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Tuloverolain mukaan verotettavasta korkotulosta maksetaan pääomatulon veroa. Pääomatulon vero on 30 % ja 30.000 euroa ylittävältä osalta 34 %.

Lainan korkomenot ovat puolestaan velalliselle yhtiölle vähennyskelpoisia rahoituskuluja.

Mikäli lainassa käytetty korkotaso on suurempi kuin käypä korko tai laina ei ollut tarpeellinen yhtiölle, niin osakkaan yhtiöltä saama korko tulkitaan peitellyksi osingoksi. Se osa yhtiön maksamista lainan koroista, joka tulkitaan osakkaalle maksetuksi ylihinnaksi, on yhtiön verotuksessa vähennyskelvoton.

Pääomalaina on yhtiöoikeudellisesti ja kirjanpidollisesti erilainen instrumentti kuin tavallinen laina, mutta verotuksen kannalta siihen pätee enimmäkseen samat säännöt kuin tavalliseen lainaan. Pääomalainasta maksettu korko on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu ja korkotulon saajalle se on pääomatulona verotettavaa tuloa.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Osakaslaina, rahan lainaaminen yhtiöstä

Yhtiön varat on tarkoitettu sen oman liiketoiminnan harjoittamiseen. Liiketoiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. Voittovarojen jakaminen omistajille tulee tehdä asianmukaisesti eli pääsääntöisesti osingonmaksun muodossa. Ja tietenkin yhtiö voi maksaa palkkaa tehdystä työstä.

Rahan lainaaminen yhtiön omistajille tai johdolle on harvoin yhtiön liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Joissain tilanteissa se voi olla jopa osakeyhtiölain vastaista.

Mikäli yhtiö kuitenkin lainaa rahaa, niin lainasta tulee periä korkoa. Korko tulee olla vähintään valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron suuruinen. Mikäli peruskorko on negatiivinen, niin lainan korko ei kuitenkaan ole negatiivinen, vaan korko on vähintään 0%.

Yhtiön saama korkotulo lasketaan osaksi sen veronalaisia tuloja. Yhtiön saamaan korkotuloon kohdistuu normaali tulovero eli yhteisövero 20 %.

Mikäli lainansaaja omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintää 10 %:n osuuden yhtiöstä, niin laina kannattaisi maksaa takaisin saman verovuoden aikana eli ennen vuoden loppua. Mikäli lainaa saanut osakas ei ole maksanut lainaa takaisin verovuoden päättymiseen mennessä, niin verovuoden aikana nostetut ja takaisinmaksamatta olevat lainat katsotaan osakkaan saamaksi pääomatuloksi. Pääomatulosta maksetaan veroa 30 % ja 30.000 euroa ylittävästä osasta 34 %.

Yhtiön tulee antaa Verohallinnolle vuosi-ilmoitukset antamistaan osakaslainoista sekä työntekijöille annetuista lainoista.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Palkanmaksu ja työsuhde-edut

Yhtiö maksaa palkkaa yritykseen palkatuille työntekijöille. Osa palkanmaksusta voi tapahtua luontoisetuina. Palkanmaksusta, palkan sivukuluista ja muista henkilöstökuluista aiheutuneet menot ovat yhtiön omassa verotuksessa vähennyskelpoisia menoja, jotka pienentävät yhtiön verotettavaa tuloa.

Palkkaa ja palkkioita voidaan tietenkin maksaa myös yhtiön omistajille, toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille, kun nämä tekevät työtä yhtiön hyväksi. Yhtiössä työskentelevä omistaja-yrittäjä voi saada yhtiöstä luontoisetuja myös siinä tapauksessa, että hän ei nostaisi rahapalkkaa. Luontoisedut täytyy kuitenkin aina käsitellä palkanmaksuna luontoisetujen verotusarvojen mukaisesti.

Palkat, palkkiot ja luontoisedut ovat saajilleen veronalaista ansiotuloa. Työntekijöille ja yrittäjille annetut luontoisedut käsitellään palkanmaksussa luontoisedun rahallisen arvon mukaisesti.  Palkkaa maksava yhtiö toimittaa ennakonpidätyksen verokorttien mukaisesti, ilmoittaa tiedot tulorekisteriin ja tilittää ennakonpidätykset Verohallinnolle.

Mikäli osakas ei työskentele yrityksessä ja hänelle kuitenkin maksetaan palkkaa, niin tällainen perusteeton palkka tulkitaan peitellyksi osingoksi. Sen sijaan yrityksessä työskentelevä omistaja-yrittäjä voi useimmiten nostaa palkkaa sen mukaan, miten yrityksellä on varaa maksaa palkkoja. Vaikka omistaja-yrittäjän nostama palkka olisi jonkun mielestä kohtuuttoman suuri, niin sitä ei voi tulkita peitellyksi osingoksi, jos palkasta menee enemmän veroa kuin osingosta menisi.

Mikäli yhtiöllä on useita omistajia, niin silloin kannattaisi tehdä osakassopimus, jossa osakkaiden kesken sovittaisiin siitä, millä perusteilla, miten paljon ja missä tilanteissa yhtiöstä nostetaan palkkoja ja osinkoja.

Palkkaverotuksen ankaran progression vuoksi omistaja-yrittäjälle voi tulla houkutus jakaa yhtiöstä palkkaa myös yrittäjän perheenjäsenille. Yrittäjän perheenjäsenille voidaan maksaa palkkaa, mikäli he todella työskentelevät yhtiön hyväksi. Tässä tätyy kuitenkin noudattaa kohtuutta. Yhtiön omistajan perheenjäsenelle maksettu suhteettoman suuri palkka voidaan verotusmenettelylain 29 §:n mukaan tulkita peitellyksi osingoksi. Esimerkiksi: Jos omistaja-yrittäjän alaikäisille lapselle maksetaan selvästi ylisuurta palkkaa verrattuna lapsen työsuoritukseen, niin tällainen palkka katsotaan yhtiön omistajan saamaksi peitellyksi osingoksi.

Työnantaja voi tarjota henkilöstölleen henkilökuntaetuja. Verohallinnon ohjeen mukaiset koko henkilöstön käytettävissä olevat, tavanomaiset ja kohtuulliset henkilökuntaedut ovat saajilleen verovapaita. Yhtiössä työskentelevä omistaja-yrittäjä voi saada käyttöönsä samat henkilökuntaedut, jotka on annettu kaikille muillekin työntekijöille. Jotkut henkilökuntaedut ovat osittain tai kokonaan verotettavia etuja.

Mikäli osingonmaksun perusteena on henkilön tekemä työpanos (eikä osakeomistus), niin nämä työpanososingot verotetaan työpanoksen tehneen henkilön ansiotulona samalla tavalla kuin palkat.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Matkakulut ja matkakorvaukset

Yhtiön hyväksi tehtyjen työmatkojen kulut ovat yhtiön kuluja. Yhtiö voi maksaa työmatkoista aiheutuneet todelliset kulut kuten matkaliput tai majoituskulut. Lisäksi yhtiö voi maksaa Verohallinnon ohjeiden mukaisia verovapaita päivärahoja ja km-korvauksia yhtiön työntekijöille, omistajille ja hallintoelinten jäsenille.

Verovapaita matkakorvauksia työmatkoista voidaan maksaa omistaja-yrittäjille ja hallintoelinten jäsenille myös siinä tapauksessa, että näille ei maksettaisi palkkaa. Työmatkakorvausten verovapauden edellytyksenä on kuitenkin se, että kyseinen henkilö on tosiasiassa tehnyt työtä yhtiön hyväksi ja hän on sen takia ollut työmatkalla.

On tärkeää huomata, että asunnon ja työpaikan välinen matka ei ole työmatka, vaan se on yksityinen matka ja yksityistä kulutusta. Kodin ja työpaikan välisten matkojen osalta yhtiö ei voi maksaa verovapaita korvauksia.

Jokainen työssäkäyvä henkilö (yrittäjä tai työntekijä) voi vähentää omia asunnon ja työpaikan välisten matkojensa kuluja omalla henkilökohtaisella veroilmoituksellaan (esitäytetty veroilmoitus). Verovähennystä voi vaatia halvimman käytettävissä olevan vaihtoehdon mukaan.

Asunnon ja työpaikan välisten matkojen osalta on kuitenkin huomattava, että oy-yrittäjä ei voi saada tätä verovähennystä, mikäli hän ei nosta palkkaa kyseisestä osakeyhtiöstä. Asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja voi vähentää enintään sen verran kuin on saanut palkkaa kyseisestä osakeyhtiöstä.

Tarkempia tietoja löydät Verohallinnon ohjeista:

Autokulut ja autoetu

Osakeyhtiö ja muut yhtiömuotoiset yritykset ovat erillisiä oikeushenkilöitä, jotka voivat omistaa, myydä, ostaa ja vuokrata. Yhtiön omistamat (tai yhtiön vuokralle ottamat) esineet eivät kuulu yhtiön osakkaille vaan yhtiölle. Niinpä autojen käsittely menee eri tavalla sen mukaan, kenen autosta on kyse.

Mikäli yhtiö hankkii auton omistukseensa tai ottaa auton vuokralle, niin auton hankinnasta ja auton käytöstä aiheutuvat kulut ovat yhtiön kuluja.

Mikäli työntekijä tai yrittäjä käyttää yhtiön autoa omiin yksityisiin ajoihinsa, niin silloin hän on saanut yhtiöltä autoedun tai auton käyttöedun. Autoetu ja auton käyttöetu ovat verotettavia luontoisetuja, joista edun saajaa verotetaan samalla tavalla kuin rahapalkasta. Autoedun ja käyttöedun verotusarvot lasketaan Verohallinnon ohjeiden mukaan.

Autoetua ja käyttöetua koskevissa Verohallinnon ohjeissa on perusoletuksena, että edun saaja käyttää saamaansa autoa jatkuvasti. Mikäli työsuhdeautoa käytetään kuitenkin vähemmän tai enemmän kuin perusoletuksen verran, niin silloin auton käytöstä tulisi pitää ajopäiväkirjaa, jotta autoedun tai käyttöedun verotusarvo voidaan laskea käytön mukaan.

Mikäli työntekijä tai yrittäjä käyttää omaa autoansa yrityksen hyväksi tehtyihin työmatkoihin, niin hän voi laskuttaa km-korvaukset yhtiöltä matkalaskulla. Verohallinnon ohjeiden mukaiset työmatkojen km-korvaukset ovat saajalleen verovapaita. Huomaathan, että asunnon ja työpaikan väliset matkat eivät ole työmatkoja, joten niiden osalta ei voi saada km-korvauksia.

Mikäli työntekijällä tai yrittäjällä on auton käyttöetu (ei täydellinen autoetu), niin silloin työmatkoista voi laskuttaa Verohallinnon ohjeiden mukaiset km-korvaukset, jotka ovat pienemmät kuin työntekijän itse omistamasta autosta.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Yhtiön nettovarallisuus, osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo

Kun luonnollinen henkilö saa osinkoja yksityisestä (ei-pörssinoteeratusta) osakeyhtiöstä, niin verotusta varten nämä osinkotulot jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinkoa on 8 %:n vuotuinen tuotto henkilön omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Jos osinkoa maksetaan enemmän, niin loput osingoista on ansiotulo-osinkoa.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Tässä pitää huomata ajallinen kohdistaminen. Matemaattinen arvo lasketaan kunakin vuonna uudestaan ja perusteena on osingonjakoa edeltävän verovuoden nettovarallisuus.

Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Nettovarallisuuden laskenta tehdään arvostamislain 2–8 § säännösten mukaisesti. Niinpä arvostamislain mukainen nettovarallisuus poikkeaa joissain tapauksissa kirjanpidon taseen mukaisesta arvosta.

Mikäli yhtiön käyttöomaisuuteen kuuluu toisten yhtiöiden osakkeita, niin yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa näiden osakkeiden yhteenlaskettu arvo katsotaan osakkeiden vertailuarvojen mukaan, mikäli se on suurempi kuin yhtiön kirjanpidossa oleva osakkeiden yhteenlaskettu poistamaton hankintameno.

Yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa saatetaan siis tarvita tietoja muiden yhtiöiden osakkeiden tai muun omaisuuden vertailuarvoista. Vertailuarvot määritellään arvostamislain 4–7 § säännösten mukaan. Tiedot listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeiden vertailuarvoista löytyvät Verohallinnon verkkosivulta Muut julkiset tiedot.

Kun on saatu laskettua arvostamislain mukainen yhtiön tarkistettu nettovarallisuus, niin osakkeen matemaattinen arvo saadaan, kun nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Laskelmassa käytetään tilinpäätöshetken mukaista yhtiön nettovarallisuutta ja saman tilinpäätöshetken osakemäärää. Yhtiön itselleen lunastamia tai hankkimia osakkeita ei lasketa mukaan ulkona oleviin osakkeisiin.

Kun on saatu laskettua yhden osakkeen matemaattinen arvo, niin sen jälkeen saadaan laskettua osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo. Tässä kohdassa ajallinen kohdistaminen menee osingonjakohetken mukaan. Oleellista on osakkaan omistamien osakkeiden lukumäärä silloin, kun osinko on nostettavissa.

Eräissä tapauksissa osakkaan omistamien osakkeiden matemaattiseen arvoon joudutaan tekemään osakaskohtaisia vähennyksiä:

  • Mikäli osakkaan tai hänen perheensä asuntona on yhtiön varoihin kuuluva asunto, niin osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se määrä, jota on käytetty asunnon arvona yhtiön nettovarallisuuden laskemisessa.
  • Mikäli osakkaalla tai hänen perheenjäsenellään on yhtiöstä saatua rahalainaa (osakaslaina), niin osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se lainan määrä, joka sisältyy yhtiön nettovarallisuuteen. Osakaslaina vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta myös silloin, kun osakaslaina luetaan osakkaan saamaksi tuloksi.

Esimerkki osingonjaon ja matemaattisen arvon ajallisesta kohdistamisesta, kun osakeyhtiön tilikausi  on 1.7.–30.6.

  • Oy:n tilinpäätöksen 30.6.2019 tietojen perusteella yhtiön nettovarallisuus verovuonna 2019 on 2.000 euroa ja ulkona olevien osakkeiden määrä on 100 kpl. Yhden osakkeen matemattinen arvo on 20 €.
  • Oy:n tilinpäätöksen 30.6.2020 tietojen perusteella yhtiön nettovarallisuus verovuonna 2020 on 10.000 euroa ja ulkona olevien osakkeiden määrä on 100 kpl. Yhden osakkeen matemattinen arvo on 100 €.
  • Ossi Osakas omistaa kaikki 100 osaketta eikä hänen kohdallaan ole osakaskohtaisia vähennyksiä. Ossi pohtii, millainen osingonjakopäätös kannattaisi tehdä 30.6.2020 tilinpäätöksen perusteella, kun varojenjakoon näyttäisi olevan riittävästi varaa. Yhtiökokous tekee osingonjakopäätöksen lokakuussa 2020.
  • Mikäli yhtiökokous päättää, että osingot ovat nostettavissa heti (vuoden 2020 aikana), niin Ossin osakkeiden matemaattinen arvo määrätyy oy:n verovuoden 2019 matemaattisen arvon mukaan. Ossin saamasta osingosta pääomatulo-osinkoa on 8 % × 100 × 20 € = 160 euroa. Ossin vuonna 2020 saamat osingot kuuluvat Ossin verotuksessa verovuodelle 2020.
  • Mikäli yhtiökokous päättää, että osingot ovat nostettavissa 5.1.2021, niin Ossin osakkeiden matemaattinen arvo katsotaan oy:n verovuoden 2020 tietojen mukaan. Ossin saamasta osingosta pääomatulo-osinkoa on 8 % × 100 × 100 € = 800 euroa. Ossin vuonna 2021 saamat osingot kuuluvat Ossin verotuksessa verovuodelle 2021.

Esimerkki vertailuarvon ja nettovarallisuuden ajallisesta kohdistamisesta

  • A Oy:n käyttöomaisuuteen kuuluu B Oy:n osakkeita. Molemmat ovat listaamattomia (ei-pörssinoteerattuja) osakeyhtiöitä. A:n taseessa ei ole muita arvopapereita, jotka vaikuttaisivat vertailuun.
  • Mikäli B:n osakkeiden vertailuarvo on suurempi kuin A:n taseessa oleva B:n osakkeiden poistamaton hankintameno, niin A:n nettovarallisuuden laskennassa käytetään B:n osakkeiden vertailuarvoa.
  • Listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeiden vertailuarvo lasketaan arvostamislain 5 §:n mukaisesti. Laskenta menee osittain samalla tavalla kuin matemaattisen arvon laskenta, mutta arvosta vähennetään jaettavaksi päätetty osinko. Lisäksi vertailuarvo ei voi olla enemmän kuin 50 % korkeampi kuin edellisen vuoden vertailuarvo.
  • A:n nettovarallisuutta laskettaessa käytetään B:n osakkeiden vertailuarvoa edelliseltä verovuodelta. Jos A:n tilikausi päättyy 31.12.2020 (verovuosi 2020), niin A:n nettovarallisuuden laskennassa käytetään B:n osakkeiden vertailuarvoa verovuodelta 2019.
  • Arvostamislain 3 §:n 9 momentin mukaan vertailuarvo valitaankin edeltävää verovuotta edeltävän verovuoden mukaan silloin, jos yhtiön tilikausi päättyy 1.9. tai sitä ennen.
  • Jos A:n tilikausi päättyy esimerkiksi 30.6.2020 (verovuosi 2020), niin A:n nettovarallisuuden laskennassa käytetään B:n osakkeiden vertailuarvoa verovuodelta 2018.

Lue tarkemmat tiedot:

Osinkojen verotus: pääomatulo-osingot, ansiotulo-osingot, työpanososingot

Kun osakeyhtiön tilinpäätös osoittaa, että yhtiö on tehnyt voittoa ja yhtiöön on kertynyt jakokelpoista vapaata omaa pääomaa, niin yhtiö voi jakaa voittovaroja osinkoina yhtiön osakkaille. Osinkojen maksu tapahtuu siinä suhteessa, kuinka monta osaketta kukin osakas omistaa.

Mikäli osingonmaksu perustuu henkilön tekemään työpanokseen, niin nämä työpanososingot verotetaan työpanoksen tehneen henkilön ansiotulona. Silloin osingot käsitellään verotuksessa käytännössä samalla tavalla kuin palkanmaksu. Seuraavassa käsitellään osinkoja, joita yhtiö jakaa omistajilleen osakeomistusten suhteessa.

Mikäli listaamaton (ei-pörssinoteerattu) osakeyhtiö saa osinkoja toisesta listaamattomasta osakeyhtiöstä (Suomesta tai Euroopan talousalueelta), niin osinkotulo on osingonsaajana olevalle osakeyhtiölle verovapaata tuloa. Osinkoa jakava yhtiö on jo maksanut voitostaan veroa, joten tämän säännön tarkoituksena on estää kaksinkertainen verotus yhtiöryhmän sisällä.

Mikäli listaamaton osakeyhtiö saa osinkoja pörssiyhtiöstä, josta se omistaa vähemmän kuin 10 %, niin osingot ovat saajana olevalle yhtiölle kokonaan veronalaista tuloa. Tämän säännön tarkoituksena on estää se, että pörssiyhtiöiden osinkojen kierrättäminen listaamattoman osakeyhtiön kautta olisi edullisempaa kuin se, että henkilö saisi pörssiyhtiön osingot suoraan itselleen.

Yhtiöllä voi olla joitain verovapaita tuloja, mutta se on kuitenkin poikkeus. Pääsääntö on se, että osakeyhtiö maksaa verotettavasta tuloksesta yhteisöveroa 20 %. Niinpä yhtiön voittovarat ovat sellaista varallisuutta, josta on jo maksettu tuloveroa 20 prosentin verokannalla. Tämän takia osingonsaajia verotetaan osinkotuloista siten, että osingosta osa on ”verovapaata” ja osa verotetaan tilanteen mukaan joko pääomatulona tai ansiotulona.

Kun luonnollinen henkilö saa osinkoja pörssiyhtiöstä, niin osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja loput 15 % on verovapaata tuloa.

Kun luonnollinen henkilö (esim. omistaja-yrittäjä) saa osinkoa listaamattomasta (ei-pörssinoteeratusta) osakeyhtiöstä, niin verotuksessa nämä osinkotulot jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon.

  • Pääomatulo-osinkoa on määrä, joka vastaa 8 %:n vuotuista tuottoa henkilön omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osakkeiden matemaattisen arvon laskemista selotetaan kohdassa Yhtiön nettovarallisuus, osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo.
  • Ansiotulo-osinkoa on se osuus henkilön saamista osakkeiden omistukseen perustuvista osingoista, joka ei ole pääomatulo-osinkoa.

Henkilön saamasta pääomatulo-osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja loput 75 % on verovapaata tuloa. Mikäli henkilön saamien pääomatulo-osinkojen määrä ylittää 150.000 euroa verovuoden aikana, niin ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % on verovapaata tuloa. Pääomatuloista maksetaan veroa 30 % ja  30.000 euroa ylittävästä pääomatulojen osasta 34 %.

Henkilön saamasta ansiotulo-osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % on on verovapaata tuloa. Ansiotulojen veroprosentti riippuu henkilön verotettavien ansiotulojen kokonaismäärästä verovuoden aikana. Ansiotulojen verotus on progressiivista: mitä isommat tulot, sitä isompi veroprosentti.

Kun pääomatulo-osinkoa nostetaan enintään 150.000 euron verran verovuoden aikana, niin siihen kohdistuva verotus on kohtuullisen lievää. Tätä osaa pääomatulo-osingosta kutsutaankin huojennetuksi osingoksi.

  • Mikäli henkilöllä on pääomatuloja on enintään 30.000 euroa vuodessa, niin huojennetusta osingosta menee veroa 25 % × 30 % = 7,5 %.
  • Siltä osin kuin henkilön pääomatulot ylittävät 30.000 euroa vuodessa, niin huojennetusta osingosta menee veroa 25 % × 34 % = 8,5 %.
  • Kokonaisverotaakan laskemisessa on huomioitava, että yhtiö on ensin maksanut 20 %:n yhteisöveron ja osingonjako tehdään jäljelle jäävästä osuudesta. Niinpä huojennettuun osinkoon kohdistuva kokonaisveroaste on 26 % – 26,8 %.

Henkilöiden tuloverotuksessa osingot verotetaan osingonsaajan tulona sinä vuonna, jonka aikana osingot ovat nostettavissa. Osingonsaajaa verotetaan yhtiökokouksen päättämistä ja nostettavissa olevista osingoista, vaikka hän jättäisi osinkorahat nostamatta.

Osingonjaon ja osakkeen matemaattisen arvon välisestä ajallisesta kohdistamisesta on kerrottu kohdassa ”Yhtiön nettovarallisuus, osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo”.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

SVOP-rahaston varojenjaon verotus

Vuodesta 2006 alkaen osakeyhtiölaissa on säännökset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta eli SVOP-rahastosta. SVOP-rahasto kuuluu taseessa osakeyhtiön vapaaseen omaan pääomaan, niin kuin sen nimikin kertoo.

SVOP-rahastoon voidaan kirjata pääoman sijoituksia eri lähteistä ja eri tavoilla. SVOP-rahastoon voidaan kirjata osakkeiden merkinnästä saatuja varoja, yhtiön voittovaroja tai osakkailta saatuja muita pääomansijoituksia kuin osakemerkintöjä.

Kun listattu (pörssinoteerattu) yhtiö jakaa varoja SVOP-rahastosta, niin saajia verotetaan samalla tavalla kuin osingoista.

Kun listaamaton (ei-pörssinoteerattu) osakeyhtiö jakaa varoja SVOP-rahastosta, niin silloinkin pääsääntö on, että varojenjako verotetaan osingonjakona. Eräissä tilanteissa varojenjako voidaan kuitenkin käsitellä luovutusvoittoa koskevien verosääntöjen mukaisesti.

Listaamattoman osakeyhtiön SVOP-rahaston varojenjako voidaan käsitellä luovutusvoiton säännöillä, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Jaettavat varat ovat peräisin tietyn henkilön tekemästä pääomansijoituksesta yhtiöön.
  • Varoja palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle.
  • Varoja jaettaessa on kulunut enintään kymmenen vuotta pääomansijoituksen tekemisestä.

Luovutusvoiton verotuksen soveltaminen tarkoittaa, että pitää laskea verotettava luovutusvoitto:

  • Varojenjaon määrästä vähennetään palautuksen saajan omistamien osakkeiden poistamaton hankintameno. Osakkeiden hankintamenoon lasketaan osakkeista maksetun hinnan lisäksi myös osakkaan yhtiöön tekemät SVOP-sijoitukset.
  • Vähennys on kuitenkin enintään varojenjaon määrä, joten SVOP-rahaston varjojenjaosta ei voi syntyä luovutustappiota.
  • Tässä tapauksessa vähennykseen ei voi käyttää hankintameno-olettamaa.
  • Mikäli varojensaajan hallussa ei (enää) ole osakkeita, joiden poistamaton hankintameno olisi yhtä suuri tai suurempi kuin varojenjaon määrä, niin silloin syntyy luovutusvoittoa, josta maksetaan pääomatulon veroa.

ESIMERKKI

  • Ossi perusti osakeyhtiön yksin.  Hän merkitsi 100 kpl yhtiön osakkeita. Hän maksoi osakkeista 25 €/osake eli yhteensä 2.500 euroa, joka kirjattiin osakepääomaan. Lisäksi Ossi teki 5.000 euron suuruisen pääomansijoituksen yhtiön SVOP-rahastoon. Tässä vaiheessa Ossin omistamien osakkeiden (100 kpl) hankintameno on 2.500 € + 5.000 € = 7.500 € eli 75 €/osake.
  • Seuraavana vuonna Ossi myi Heikille yhtiön osakkeista 40 kpl. Heikki maksoi osakkeista 4.000 € eli 100 €/osake. Ossille tuli osakekaupasta luovutusvoittoa 40 × (100 € – 75 €) = 1.000 €.
  • Parin vuoden päästä osakeyhtiö jakaa osakkailleen SVOP-rahastosta varoja 50 €/osake.
  • Heikki saa SVOP-rahastosta varoja 40 × 50 € = 2.000 €. Tämä summa verotetaan Heikin saamana osinkotulona.
  • Ossi saa SVOP-rahastosta varoja 60 × 50 € = 3.000 €. Ossille tuleva varojenmaksu SVOP-rahastosta käsitellään luovutusvoiton verotuksen mukaan. Varojenjaon määrästä (50 €/osake) vähennetään osakkeiden poistomaton hankintameno, mutta kuitenkin enintään varojenjaon määrä. Tässä tapauksessa luovutusvoittoa ei syntynyt, joten Ossi ei joudu maksamaan veroa saamastaan SVOP-rahaston varojenjaosta.
  • Ossin saaman SVOP-palautuksen jälkeen hänen hallussaan olevien osakkeiden (60 kpl) poistamaton hankintameno on 75 €/osake – 50 €/osake = 25 €/osake.
  • Heikin hallussa olevien osakkeiden (40 kpl) poistamaton hankintameno on pysynyt ennallaan eli se on 100 €/osake.

Verohallinnolle on tehtävä ilmoitukset kaikista osingonmaksuista sekä SVOP-rahaston varojenjaosta.

Lue tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeista:

Ajallinen kohdistaminen

Tuloverotus tapahtuu verovuosittain ja verovelvolliskohtaisesti.

Esimerkki:

  • Pääomatulon veroprosentti on 30 %, kun verotettava pääomatulo on enintään 30.000 €. Sen ylittävältä osalta pääomatulon veroprosentti on 34 %.
  • 30.000 euron rajaa ei lasketa erikseen jokaisesta tulolähteestä, vaan henkilön kaikki verovuoden aikana saamat pääomatulot lasketaan yhteen. Mikäli vuoden aikana saadut pääomatulot ylittävät 30.000 euron rajan, niin sen ylittävältä osalta pääomatuloa verotetaan 34 %:n mukaan.

Luonnollisen henkilön (eli ihmisen) verotuksessa:

  • Henkilön verovuosi on sama kuin kalenterivuosi.
  • Henkilön verotuksessa tulojen ja menojen ajallinen kohdistaminen tapahtuu maksuperusteen mukaan.
  • Esim. 1: Matti saa palkkaa vuonna 2020 tekemästään työstä. Palkanmaksu tapahtuu tammikuussa 2021. Matin verotuksessa tämä palkka on vuoden 2021 ansiotuloa.
  • Esim. 2: Matin vuokralainen maksaa tammikuun 2021 vuokran etukäteen jo joulukuussa 2020. Vuoden 2020 puolella Matin saama vuokra lasketaan Matin verotuksessa vuoden 2020 pääomatuloihin.
  • Esim. 3: Matin vuokralle antamassa huoneistossa on maalattu seinät joulukuussa 2020 ja Matti maksaa maalarin laskun tammikuussa 2021. Tämä vuokraustoiminnan meno vähennetään Matin pääomatuloista verovuonna 2021.

Osakeyhtiön verotuksessa:

  • Oy:n verovuosi on se tilikausi, joka päättyy kyseisen vuoden aikana. Esimerkiksi: Tilikauden 1.1.–31.12.2020 verovuosi on 2020 ja tilikauden 1.4.2020–31.3.2021 verovuosi on 2021.
  • Osakeyhtiön kirjanpidossa ja verotuksessa tulot ja menot kohdistetaan (pääsääntöisesti) suoriteperusteen mukaisesti.
  • Esim. 1: Oy maksaa tammikuussa 2021 Matille palkkaa työstä, jonka Matti teki joulukuussa 2020. Oy ilmoittaa palkanmaksun tiedot tulorekisteriin palkanmaksupäivän mukaan. Oy:n kirjanpitoon palkkakulu kirjataan suoriteperusteen mukaisesti joulukuulle 2020. Mikäli Oy:n tilikausi on 1.1.–31.12., niin tämä palkkakulu vähentää Oy:n verotettavaa tulosta verovuodelta 2020.
  • Esim. 2: Oy, jonka tilikausi on 1.1.–31.12., maksaa vuokraamastaan toimistohuoneesta vuokraa tammikuulta 2021, mutta vuokranmaksu tapahtuu jo 30.12.2020. Tilinpäätöksessä 31.12.2020 vuokranmaksu kirjataan siirtosaamiseksi. Vuokra kirjataan kuluksi suoriteperusteen mukaan tammikuulle 2021. Tammikuun 2021 vuokrakulu on Oy:n tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno verovuonna 2021.
  • Esim. 3: Oy saa tammikuussa 2021 sähkölaskun, jossa laskutetaan toimitilan sähkönkäyttö joulukuulta 2020. Kulukirjaus tehdään suoriteperusteen mukaisesti joulukuulle 2020.

Osingonmaksun ja osakkeen matemaattisen arvon ajallisesta kohdistamisesta on tietoa kohdassa Yhtiön nettovarallisuus, osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo.

Varojen nostamisen edullisuusjärjestys

Kannattaako oy-yrittäjän nostaa omistamastaan osakeyhtiöstä palkkaa vai osinkoa vai kumpaakin ja kuinka paljon? Tilanteet ovat kovin erilaisia, joten asia täytyy suunnitella yksilöllisesti.

Kun suunnitelet palkan ja/tai osingon määrää ja suhdetta, niin ota huomioon ainakin seuraavat seikat:

  • Kuinka paljon ansiotuloja saat muualta kuin tästä osakeyhtöstä? Kaikki verovuoden aikana saamasi ansiotulot (palkat, eläkkeet, veronalaiset etuudet, ansiotulo-osingot) vaikuttavat siihen, kuinka isoksi ansiotulojen veroprosentti muodostuu. Ansiotulojen veroprosentti nousee progressiivisesti ja usein yllättävän jyrkästi.
  • Kuinka paljon pääomatuloja saat muualta kuin tästä osakeyhtöstä? Verovuoden aikana kertyvistä pääomatuloista 30.000 euroon asti menee veroa 30 %. Jos pääomatuloja on enemmän kuin 30.000 euroa vuodessa, niin ylittävästä osasta menee veroa 34 %. Pääomatulojen 30.000 euron rajaa laskettaessa mukaan lasketaan kaikki erilaiset pääomatulot, joita sinulla on verovuoden aikana. Yhtiöstä saamistasi pääomatulo-osingoista mukaan lasketaan vain verotettava osuus. Pääomatulo-osingon verovapaata osuutta ei lasketa mukaan 30.000 euron rajan laskentaan.
  • Kuinka paljon sinulla on tarvetta saada itsellesi tuloa tästä osakeyhtiöstä?
  • Kuinka hyvää tulosta yhtiö tekee? Ja millainen maksuvalmius sillä on?
  • Haluatko kartuttaa yhtiön omaa pääomaa? Vai haluatko nostaa varoja yhtiöstä tasaisesti?

Palkkaa vai osinkoa? – Joitain suuntaviivoja

  • Mikäli sinulla on mahdollisuus saada verovapaita päivärahoja ja/tai km-korvauksia, niin tämä kannattaa aina hyödyntää. Tee huolellisesti matkalaskut kaikista työmatkoista, niin että matkakorvaukset saadaan kirjattua ja maksettua.
  • Mikäli ansiotulojesi veroprosentti on alle 26 %, niin silloin varojen nostaminen palkanmaksuna on edullisempaa kuin osingot.
  • Huojennettuun pääomatulo-osinkoon kohdistuva kokonaisveroaste (eli yhtiön maksama vero + osingosta menevä vero yhteensä) on lievimmillään 26 %. Tämä lievästi verotettu osinko kannattaa melkein aina nostaa, mikäli se on mahdollista.
  • Mikäli olisi mahdollisuus nostaa pääomatulo-osinkoja enemmän kuin 150.000 euron verran vuodessa, niin ylittävä osuus on ei-huojennettua pääomatulo-osinkoa. Siihen kohdistuva kokonaisveroaste on 43,1 %.
  • Ansiotulo-osinkojen kokonaisverotaakka muodostuu yhtiön maksamasta yhteisöverosta ja osinkoon 75 prosenttisesti kohdistuvasta osingonsaajan ansiotuloverosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ansiotulo-osinkojen kokonaisveroaste on usein melko lähellä sitä vaihtoehtoa, että vastaava määrä nostettaisiin yhtiöstä palkkana.
  • Ansiotulo-osinkoa kannattaa yleensä käyttää vasta sitten, kun vuoden aikana saadut palkat ylittävät suunnilleen tason 50.000 euroa. Suuremmilla ansiotasoilla optimaalinen kokonaisveroaste saavutetaan yleensä siten, että yhtiöstä nostetaan sekä palkkaa että osinkoa.
  • Omien veroprosenttien tutkimiseen ja haarukoimiseen kannattaa käyttää Verohallinnon verkkosivuilta löytyvää veroprosenttilaskuria.
  • Kun lasket kokonaisveroastetta, niin ota huomioon, että yhtiön maksamat palkat ovat yhtiölle kokonaan vähennyskelpoisia menoja eli ne vähentävät yhtiön maksettavaksi tulevaa yhteisöveroa. Osingot puolestaan eivät ole yhtiölle verovähennyskelpoisia menoja. Osinkoja maksetaan yhtiön voittovaroista, joista on maksettu yhteisöveroa 20 %.
  • Mikäli olet tehnyt yhtiöön pääomansijoituksen, joka on kirjattu SVOP-rahastoon, niin sinulla on 10 vuoden ajan sijoituksen tekemisestä mahdollisuus saada näitä varoja takaisin ilman osinkoverotusta. Edellytyksenä on tietysti se, että yhtiön tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä on jakokelpoista varallisuutta ja maksukykyä.

Työsuhdeauto vai oma auto?

  • Autoetu on luontoisetu, joka verotetaan palkkana. Luontoisetujen verotusarvot on määritelty Verohallinnon ohjeissa kaavamaisten perusteiden mukaan. Autoedun verotusarvon perusoletuksena on, että autolla ajetaan yksityisajoja 1500 km/kk eli 18.000 km/vuosi.
  • Mikäli käytät autoa paljon yksityisajoihin ja haluat ajaa uudella tai uudehkolla autolla, niin autoetuna saatu työsuhdeauto on todennäköisesti sinulle itsellesi edullisempi vaihtoehto kuin oman auton ostaminen ja käyttäminen olisi.
  • Mikäli oman auton käyttösi on hyvin taloudellista ja säästäväistä, niin silloin oma auto saattaa olla sinulle edullisempi vaihtoehto kuin työsuhdeauto, josta sinua verotettaisiin autoedun kaavamaisen verotusarvon mukaan.
  • Mikäli ajat työsuhdeautolla yksityisajoaja vähemmän kuin 1500 km/kk (eli vähemmän kuin 18.000 km/vuosi), niin autoedun verotusarvo kannattaa laskea kilometrien perusteella. Siinä tapauksessa auton käytöstä tulee olla ajopäiväkirja tai muu luotettava selvitys, jotta autoedun verotusarvo saadaan laskettua ajettujen kilometrien mukaan.
  • Mikäli sinulla on kovin paljon sellaisia työajoja, joista voit laskuttaa verovapaita km-korvauksia, niin silloinkin oma auto saattaa olla sinulle itsellesi edullisempi vaihtoehto kuin autoetuna saatu työsuhdeauto.
  • Katso Verohallinnon ohje: Luontoisedut verotuksessa / Luku 7: Autoetu
  • Autoedun verotusarvoa voit laskea Autoetulaskurilla.

Tilitoimisto Relipen BLOGI

Kirjoittaja/Author: Johanna Sirkiä

Kirjoittaja/Author: Johanna Sirkiä

Johanna on kirjanpitäjä, yritysneuvoja ja Relipe Oy:n omistaja. Johanna on toiminut yrittäjänä vuodesta 1998 alkaen.

Blogin kategoriat / Blog Categories